Meidän sukumme tarina.
Suvun esi-isä Pekka Laurinpoika syntyi Oijärvellä 30.6.1847 Jakunahon talossa Lars Jaakobinpojan ja Anna-Kaisa Pekantyttären viidentenä lapsena. Pekan vanhemmat sisarukset olivat Johan, joka nukkui pois muutaman päivän ikäisenä 1839, Anna-Liisa s. 1840, Jaakob s. 1843, Greetta s. 1845. Nuoremman Matti-veljen ollessa kahdeksan kuukauden ikäinen perhe muutti vanhojen rippikirjojen mukaan Simoon 15.11.1850, ja kuopus Maria syntyi Simossa 1852.
Rippikirjojen mukaan perhe asusti Simossa mäkitupalaisena vuosina 1855 – 1871. Vuonna 1872 tapahtui muutto Alajokikylän Yrityksen kruununtorppaan. Tuolloin Pekka oli jo 25-vuotias. Sen ajan tavan mukaan uudeksi sukunimeksi otettiin talon nimi, siis Yritys.
Muutamaa vuotta myöhemmin Pekka avioitui Briitta-Liisa Haapaniemen kanssa, 20.6.1875 ja nuoripari asusti myös Yrityksen kruununtorppaa. Tarina ei kerro miten Pekka ja Briitta-Liisa tapasivat, mutta olisiko häät olleet Mittu-Maarin eli juhannuksen aikaan tuolloin. Pekka oli 28-vuotias ja Briitta-Liisa 20-vuotias.
Briitta-Liisan vanhemmat Anna Greetta os. Ruth ja Kustaa Vilhem Peurasaari olivat kahdeksan lapsensa kanssa muuttaneet Kemistä, nykyisen Akselin seudulta, Simoon Kuolema –nimiseen torppaan. Valtio antoi maata Kustaa Vilhelm Peurasaarelle veronmaksukyvyn mukaan ja näin perustettiin Haapaniemen tila. Perimätiedon mukaan Kuolema –nimi on muutettu tuolloin Haapaniemeksi, nimi sai alkunsa niemessä kasvaneesta suuresta haavasta.
Kirkonkirjojen mukaan Briitta-Liisa ja Pekka muuttivat vuonna 1890 Martimo – nimiselle tilalle puoli talokkaaksi. Martimo – tilaa omistivat myös Olli Juhonpoika ja Juho Alfred Martimo, kumpikin yhdellä neljäsosalla. Briitta-Liisan ja Pekan sukunimi muuttui tuolloin Martimoksi.
Briitta-Liisalle ja Pekalle siunaantui peräti 11 lasta: Lars Nestor, Petter, Alma A. Alina, Kaisa Erika, Maria Eveliina, Matias Eemeli, Hilma Henriika, Petter Nikolai, Otto Alfred, Aili Maria ja Hannes Wilhelm. Lapsista neljä eivät ehtineet elää lapsuutta pidempään, Petter nukkui pois neljän kuukauden ja kuuden päivän ikäisenä, Alma A. Alina kymmenen kuukauden ja yhdeksäntoista päivän, Kaisa Erika neljän vuoden, viiden kuukauden ja kahdenkymmenenkolmen päivän ja Maria Eveliina yhden vuoden, kahden kuukauden ja kuuden päivän ikäisenä. Voi sitä äidin ja isän surun määrää. Ensimmäinen lapsista, Lars Nestor oli 26 – vuotias kun nuorin, Hannes Wilhelm syntyi.
Kuinka sitten olemme päätyneet sukuna kokoontumaan yhteen.
Vuonna 1980 sukulaiset olivat kokoontuneet surujuhlaan, saattamaan Matti (Tapio Matias) Martimoa viimeiselle matkalle. Siellä serkkujen kesken oli herännyt ajatus tapaamisesta myös iloisemmissa merkeissä. Ja siitä kaikki alkoi. Piti etsiä kirkonkirjoista sukulaisia, piti etsiä osoitteita, piti pitää valmistelevia kokouksia juhlajärjestelyjen tiimoilta. Työmäärä oli suuri. Antero Martimo, Briitan ja Pekan pojan Petter Nikolain poika, allekirjoittaneen setä, oli alkuunpanija ja kantava voima. Irma Vilmi, Otto Alfredin tytär, on tehnyt mittavan työn, mm. toiminut varapuheenjohtajana kahdenkymmenen vuoden ajan. Suuri määrä nimeltä mainitsemattomia taustavoimia on tarvittu. Talkoohenki on ollut kunniassaan. Ja sitä on totisesti tarvittu. Ilman näiden kaikkien ihmisten työpanosta tuskin olisimme siinä, missä nyt olemme.
Ensimmäinen sukujuhla pidettiin Simon Alajokikylän Metsäpirtillä 26. heinäkuuta 1981. Ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin itseoikeutetusti Antero Martimo. Hänestä suku saikin pitkäaikaisen puheenjohtajan. Rupesimme kutsumaan häntä Heimopäälliköksi. Vuonna 2000 sukuseuran kokouksessa Antero Martimo luopui puheenjohtajuudesta ja uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Ulla-Maija Alariesto, Otto Alfredin sukuhaarasta. Vuonna 2005 Antero Martimo joutui taas nuijan varteen. Kun kokoonnuimme vuonna 2008, Antero Martimo ilmoitti, että nyt on aika nuoremman polven astua remmiin. Niinpä uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Sauli Martimo, Otto Alfredin sukuhaarasta.
Suku on kokoontunut yhteen jo kahdeksan kertaa, vuosina 1981, 1984, 1987, 1992, 1995, 2000, 2005 ja 2008, kahdenkymmenenyhdeksän vuoden aikana. Suku ehti kokoontua sukujuhlien merkeissä vuosina 1981,1984 ja 1987, kunnes perustettiin Briitta ja Pekka Martimon sukuseura ry vuonna 1987. Perustajajäsenet olivat Antero Martimo, Pekka Martimo, Eero Martimo, Kerttu Närhi ja Kaisa Lammi. Sukuseuran säännöt hyväksyttiin 21.9.1990 oikeusministeriössä. Sukunimemme Martimo on suojattu lailla, eikä sitä voi ottaa sukunimeksi, sen saa vain avioliiton kautta.
Antero Martimo on tutkinut sukua ja tehnyt suvulle myös sukuvihkon, josta löytyvät kaikki suvun jäsenet näihin päiviin asti. Olemme saaneet oman suvun pöytästandardin sekä suvun isännän, tai yhtä hyvin emännän viirin liehumaan lipputankoon.
Sain puheenjohtaja Saulilta pyynnön tehdä lyhennelmän suvun historiikista. Taisi tulla ennemminkin pidennys.
Toivottavasti Sinä lukija jaksat tämän läpi kahlata.
Olkaamme ylpeitä omasta rakkaasta suvustamme ja sukulaisistamme.
Akaan Viialassa 4. kesäkuuta 2010
Maarit Martimo-Palén
Mikko Martimon tytär Petter Nikolain sukuhaarasta
Suvun esi-isä Pekka Laurinpoika syntyi Oijärvellä 30.6.1847 Jakunahon talossa Lars Jaakobinpojan ja Anna-Kaisa Pekantyttären viidentenä lapsena. Pekan vanhemmat sisarukset olivat Johan, joka nukkui pois muutaman päivän ikäisenä 1839, Anna-Liisa s. 1840, Jaakob s. 1843, Greetta s. 1845. Nuoremman Matti-veljen ollessa kahdeksan kuukauden ikäinen perhe muutti vanhojen rippikirjojen mukaan Simoon 15.11.1850, ja kuopus Maria syntyi Simossa 1852.
Rippikirjojen mukaan perhe asusti Simossa mäkitupalaisena vuosina 1855 – 1871. Vuonna 1872 tapahtui muutto Alajokikylän Yrityksen kruununtorppaan. Tuolloin Pekka oli jo 25-vuotias. Sen ajan tavan mukaan uudeksi sukunimeksi otettiin talon nimi, siis Yritys.
Muutamaa vuotta myöhemmin Pekka avioitui Briitta-Liisa Haapaniemen kanssa, 20.6.1875 ja nuoripari asusti myös Yrityksen kruununtorppaa. Tarina ei kerro miten Pekka ja Briitta-Liisa tapasivat, mutta olisiko häät olleet Mittu-Maarin eli juhannuksen aikaan tuolloin. Pekka oli 28-vuotias ja Briitta-Liisa 20-vuotias.
Briitta-Liisan vanhemmat Anna Greetta os. Ruth ja Kustaa Vilhem Peurasaari olivat kahdeksan lapsensa kanssa muuttaneet Kemistä, nykyisen Akselin seudulta, Simoon Kuolema –nimiseen torppaan. Valtio antoi maata Kustaa Vilhelm Peurasaarelle veronmaksukyvyn mukaan ja näin perustettiin Haapaniemen tila. Perimätiedon mukaan Kuolema –nimi on muutettu tuolloin Haapaniemeksi, nimi sai alkunsa niemessä kasvaneesta suuresta haavasta.
Kirkonkirjojen mukaan Briitta-Liisa ja Pekka muuttivat vuonna 1890 Martimo – nimiselle tilalle puoli talokkaaksi. Martimo – tilaa omistivat myös Olli Juhonpoika ja Juho Alfred Martimo, kumpikin yhdellä neljäsosalla. Briitta-Liisan ja Pekan sukunimi muuttui tuolloin Martimoksi.
Briitta-Liisalle ja Pekalle siunaantui peräti 11 lasta: Lars Nestor, Petter, Alma A. Alina, Kaisa Erika, Maria Eveliina, Matias Eemeli, Hilma Henriika, Petter Nikolai, Otto Alfred, Aili Maria ja Hannes Wilhelm. Lapsista neljä eivät ehtineet elää lapsuutta pidempään, Petter nukkui pois neljän kuukauden ja kuuden päivän ikäisenä, Alma A. Alina kymmenen kuukauden ja yhdeksäntoista päivän, Kaisa Erika neljän vuoden, viiden kuukauden ja kahdenkymmenenkolmen päivän ja Maria Eveliina yhden vuoden, kahden kuukauden ja kuuden päivän ikäisenä. Voi sitä äidin ja isän surun määrää. Ensimmäinen lapsista, Lars Nestor oli 26 – vuotias kun nuorin, Hannes Wilhelm syntyi.
Kuinka sitten olemme päätyneet sukuna kokoontumaan yhteen.
Vuonna 1980 sukulaiset olivat kokoontuneet surujuhlaan, saattamaan Matti (Tapio Matias) Martimoa viimeiselle matkalle. Siellä serkkujen kesken oli herännyt ajatus tapaamisesta myös iloisemmissa merkeissä. Ja siitä kaikki alkoi. Piti etsiä kirkonkirjoista sukulaisia, piti etsiä osoitteita, piti pitää valmistelevia kokouksia juhlajärjestelyjen tiimoilta. Työmäärä oli suuri. Antero Martimo, Briitan ja Pekan pojan Petter Nikolain poika, allekirjoittaneen setä, oli alkuunpanija ja kantava voima. Irma Vilmi, Otto Alfredin tytär, on tehnyt mittavan työn, mm. toiminut varapuheenjohtajana kahdenkymmenen vuoden ajan. Suuri määrä nimeltä mainitsemattomia taustavoimia on tarvittu. Talkoohenki on ollut kunniassaan. Ja sitä on totisesti tarvittu. Ilman näiden kaikkien ihmisten työpanosta tuskin olisimme siinä, missä nyt olemme.
Ensimmäinen sukujuhla pidettiin Simon Alajokikylän Metsäpirtillä 26. heinäkuuta 1981. Ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin itseoikeutetusti Antero Martimo. Hänestä suku saikin pitkäaikaisen puheenjohtajan. Rupesimme kutsumaan häntä Heimopäälliköksi. Vuonna 2000 sukuseuran kokouksessa Antero Martimo luopui puheenjohtajuudesta ja uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Ulla-Maija Alariesto, Otto Alfredin sukuhaarasta. Vuonna 2005 Antero Martimo joutui taas nuijan varteen. Kun kokoonnuimme vuonna 2008, Antero Martimo ilmoitti, että nyt on aika nuoremman polven astua remmiin. Niinpä uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Sauli Martimo, Otto Alfredin sukuhaarasta.
Suku on kokoontunut yhteen jo kahdeksan kertaa, vuosina 1981, 1984, 1987, 1992, 1995, 2000, 2005 ja 2008, kahdenkymmenenyhdeksän vuoden aikana. Suku ehti kokoontua sukujuhlien merkeissä vuosina 1981,1984 ja 1987, kunnes perustettiin Briitta ja Pekka Martimon sukuseura ry vuonna 1987. Perustajajäsenet olivat Antero Martimo, Pekka Martimo, Eero Martimo, Kerttu Närhi ja Kaisa Lammi. Sukuseuran säännöt hyväksyttiin 21.9.1990 oikeusministeriössä. Sukunimemme Martimo on suojattu lailla, eikä sitä voi ottaa sukunimeksi, sen saa vain avioliiton kautta.
Antero Martimo on tutkinut sukua ja tehnyt suvulle myös sukuvihkon, josta löytyvät kaikki suvun jäsenet näihin päiviin asti. Olemme saaneet oman suvun pöytästandardin sekä suvun isännän, tai yhtä hyvin emännän viirin liehumaan lipputankoon.
Sain puheenjohtaja Saulilta pyynnön tehdä lyhennelmän suvun historiikista. Taisi tulla ennemminkin pidennys.
Toivottavasti Sinä lukija jaksat tämän läpi kahlata.
Olkaamme ylpeitä omasta rakkaasta suvustamme ja sukulaisistamme.
Akaan Viialassa 4. kesäkuuta 2010
Maarit Martimo-Palén
Mikko Martimon tytär Petter Nikolain sukuhaarasta
KUNNIAJÄSENET
Irma Vilmi ja Antero Martimo
SUKUTAULU Sukutaulun voit nähdä tästä. JÄSENHAKEMUS Sukuseuran jäseneksi voi hakea henkilö/ perhe, joka kuuluu sukuun. Jäsenmaksu/ kannatusmaksu on 30 euroa/ 2 vuotta. Jäsenmaksun maksaneet saavat alennusta mm. sukutuotteista sekä sukujuhlamaksusta. Jäsenmaksun 30 euroa/ 2 vuotta maksaa perhe tai henkilö, joka asuu omassa taloudessaan. Avaa jäsenhakemuskaavake, jonka voit täyttää. Lisää lyhyt selostus yhteydestäsi sukuun, vähintään kuitenkin isovanhemmista asti. Sukuseura ei luovuta tietoja jäsenistä ulkopuolisille.
SUKUTAULU Sukutaulun voit nähdä tästä. JÄSENHAKEMUS Sukuseuran jäseneksi voi hakea henkilö/ perhe, joka kuuluu sukuun. Jäsenmaksu/ kannatusmaksu on 30 euroa/ 2 vuotta. Jäsenmaksun maksaneet saavat alennusta mm. sukutuotteista sekä sukujuhlamaksusta. Jäsenmaksun 30 euroa/ 2 vuotta maksaa perhe tai henkilö, joka asuu omassa taloudessaan. Avaa jäsenhakemuskaavake, jonka voit täyttää. Lisää lyhyt selostus yhteydestäsi sukuun, vähintään kuitenkin isovanhemmista asti. Sukuseura ei luovuta tietoja jäsenistä ulkopuolisille.
LOADING
